lone island

fort william florals

exhibition 19-22/05

We had a little exhibition opening yesterday - my first non-school one too, so that was exciting. Lots of people came and the small shop was packed all evening. And all the leftover Thistly Cross found a good home afterwards.

Donkey puppets, chainmail, dark sheep, forests, magic! Open until Sunday the 22nd, Herman Brown the vintage shop, No. 151 West Port, between the strip clubs and Edinburgh Books. :>

a little something for the road

waiting for summer

blogger resizing on it's own accord

I've just noticed that even though I use Photobucket to upload images on here, Blogger resizes the files further by about ~50 pixels, making them smaller and noticeably blurrier. The files are fine on Photobucket - the problem is definitely Blogger. I verified this by taking a screenshot and checking the image dimensions, and an image originally 650px by 420 px is showing up as 591px by 381px. But when selecting "view image" by right-clicking, the resulting view is the actual size and sharpness.

The images are not thumbnails, as they aren't links. This also happens with all images, not just the widest ones.

I was wondering if anybody else has noticed this problem or knows how it could be fixed? I've spent hours on google trying to solve it, but to no avail. I don't want my photos showing up as having worse quality than what they actually have!

EDIT: I found that when I use Opera instead of Firefox, the images appear as they should. I don't know if the problem is with all Firefoxes or just mine, hope it was just me!

aer

a strange passenger

costumes by amy lawrence

for the character "a strange passenger" from the play peer gynt.


35mm pentax, ilford hp5

àird nam murchan

I've finally had time to start developing the 35mm rolls from our trip to Mull & Iona in April. This is Ardnamurchan Point, allegedly the most western point on mainland Britain, though the internet tells me the title really belongs to Corrachadh Mòr, a kilometre to the south and about forty metres more west.

I am quite set on growing old in the Highlands. I'll be an old spinster with a little potato patch, and I'll roam the hills with a dog just as carefree as the one we met at Ardnamurchan. There will be floral curtains and a monumental collection of bones and shells. (This time I found a whole sheep skull that I brought back. I'll paint it soon.)

ovis aries

trousers and hat by amy lawrence.

thanks to hannah for assisting!

medium format rolleicord, ilford fp4

100th post

demonstration

on the street: wicker park, chicago

I was traveling in Chicago last week and had some time to adventure away from the towering glass-iron jungles to the smaller, humbler neighbourhoods.





Taking the elevated train/subway in such a large unfamiliar metropolis by myself was exciting already.





Wicker Park was full of mysterious things and misplaced apostrophes.





Buildings boarded up, signs peeling. The rich are very rich and the poor are very poor in this country. I only saw a sliver of the latter, mostly from the window of the metra from Naperville - the ride from idyllic green suburbia to shiny downtown via the outer city apartments perched next to landfills in less than forty minutes. But everybody, even the ones with third-floor balconies ten metres away from the clattering tracks, had to have king-size grills.





I remembered there are millions of people in the fringes of the wealthiest world powers who are quite simply forgotten about.





They live too close to be noticed.





They sell new shoes for $2.99 a pair,





set up hip hop clown businesses,





or dig for whatever is available.


Where's all that money gone?

dirt and stain

pöytälaatikkovalokuvaaja

large format 5x4" camera, b&w Ilford FP4, studio



Minulla on kymmeniä rullia filmiä kuvattuna, kehitettynä ja skannattuna, mutta silti en osaa laittaa niitä minnekään esille. Ennen kuvasin koko ajan, ja puolihutaistukin kuva oli jotain, jonka polleana laitoin esille irc-galleriaan tai vastaavaan. Okei, kuvaan edelleen koko ajan - nyt ne vaan jäävät digitaaliseen pöytälaatikkoon kovalevyä tukkimaan, tai kirjaimellisesti pölyttymään negatiivikansioihin. Pelkään hurjaa mustaa kameraa ja sen mahdollisuuksia, ajattelen etten ole tarpeeksi hyvä, että kuvat eivät ole tarpeeksi hyviä, että joku muu on kuitenkin parempi ja minä en osaa. Että kuvani ovat jotenkin huijausta ja jos joku sanoo pitävänsä niistä, se on siksi, että niissä on joku temppu eikä oikeaa sisältöä. Vaikken edes tiedä mikä tämä temppu voisi olla. Kuvaan usein aika arkisia asioita; keittotahroja, ikkunavaloa, ihmisten pientä puuhastelua. Kuvittelen, että minun pitäisi olla tekemässä sen sijaan jotain suurta ja grandiöösiä ja "oikeaa kuvaa", ohjaamassa mallia tai säätämässä lamppuja.

Tämän asenteen on muututtava, jos haluan päästä yhtään mihinkään. Opiskelenhan kuitenkin tätä ammatikseni, enkä vaan harrastuspohjaisesti. Joten lupaan laittaa kuvia myös niistä keittotahroista.


Yllä oleva kuva on yhdestä kouluprojektista viime tammikuulta. Teeman mukaisesti kuvasin pelkojani. Tehtävänanto oli kuvata asetelmia studiossa isonkoon analogisilla Sinar-kameroilla mustavalkofilmiä käyttäen. Tämä on skannatusta negatiivista, mutta tein myös perinteiset vedokset sarjasta. Olen aika nyyppä kaikissa studiohommissa, ja monimutkainen kamera + kallis filmi (noin punta per yksi negatiivi/kuva) oli stressaava yhdistelmä. Yksi kuva onnistui kuitenkin yli odotusten, koska jaksoin rauhoittua sen ottamisen ajaksi ja oikeasti ajatella.

Toinen ongelmani on maantieteellinen. En tiedä, pitäisikö minun suhtautua itseeni suomalaisena vai skotlantilaisena valokuvaajana. Verkostoituminen on vaikeaa kahteen eri paikkaan, mutta se alkaa olla välttämätön seuraava askel. Maiden kouluilla ja taideopetuksella on eroja. Hyödyn Suomi-valokuvatietämyksestä, ja huomaan sen vaikuttavan suoraan ainakin ajatusprosesseihini ja lähestymistapoihini, mutta tällä hetkellä kotimaan valokuvaskene tuntuu jotenkin sisäsiittoiselta. Vastavuoroisesti Skotlannissa taidekoulut ovat kaikki talouskriiseissä ja selkeitä piirejä ei tunnu olevan, koska opetuksen laatu kärsii leikkauksista, tukea nykytaiteelle on teoriassa muttei käytännössä ja opiskelijat jäävät räpiköimään.

Tulipa pitkä teksti. Huomenna ja ylihuomenna on kouluvuoden viimeiset kritiikit (neulanreikäkamera ja editorial-tyylinen henkilökuva jostain tuntemattomasta ammattiympäristössään) ja muutaman viikon päästä olen mukana pienimuotoisessa näyttelyssä. Se on aika jännittävää, koska se on ensimmäinen näyttelyni, joka ei ole suoraan jonkun koulun järjestämä. Eggs and their Shells, Herman Brown, 19.5.